Mitä eri sähkösopimuksen termit tarkoittavat?

Sähkön spot-hinta määritellään päivittäin pohjoismaisessa sähköpörssissä eli Nord Poolissa. Siinä missä pörssisähkön hinta määräytyi aikaisemmin tunneittain, lokakuusta 2025 alkaen hinta on määritelty 15 minuutin jaksoissa.

💡 Lue lisää: Varttisähkö: Mikä muuttui ja miten se näkyy sähkölaskussa?

Sähkösopimus, jossa osa kulutuksesta laskutetaan kiinteällä hinnalla ja osa pörssihinnan mukaan. Esimerkiksi 50 % kulutuksesta voi olla kiinteähintaista ja 50 % vaihtuvaa. Sähkön käyttäjä voi usein itse valita kiinteän ja pörssisähkön suhteen sopimuksessaan. Tämä sähkösopimustyyppi sopii niille, jotka haluavat osittain suojautua sähkön hinnanvaihteluilta mutta samalla hyötyä edullisemmista markkinahinnoista.

Kulutusvaikutus tarkoittaa sitä, miten oma sähkönkäyttö sijoittuu suhteessa markkinahintaan. Jos sähkönkäyttö painottuu pääosin halpojen tuntien aikaan ja vastaavasti kalliilla tunneilla kulutus on pienempää, saa sähkönkäyttäjä tästä hyvitystä. Vastaavasti, jos sähköä käytetään enemmän kalliiden tuntien aikana, nostaa kulutusvaikutus sähkön hintaa. 

Kulutusvaikutussopimus on myös hybridisopimus, joka sisältää sekä kiinteän että vaihtuvan hinnan osuuden. Toisin kuin tavallinen hybridisopimus, kulutusvaikutus- tai kulutusjousto-sopimus palkitsee siis kuluttajaa sähkön käytön ajoittamisesta edullisille tunneille. Sopimuksessa on kiinteä perushinta, mutta jos asiakas siirtää kulutustaan halvemmille tunneille, hän saa perushinnasta hyvityksiä.

Sopimus, jossa sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden ajan kaikkina vuorokauden tunteina. Kiinteähintainen, määräaikainen sähkösopimus sopii erityisesti niille, jotka eivät halua seurata sähkön hintaa aktiivisesti vaan arvostavat ennustettavuutta ja haluavat samalla suojautua sähkön hinnanvaihteluilta.

Käyttöhistoriaan eli sähkönkäyttödataan perustuva kuvaus siitä, miten sähköä käytetään eri vuorokauden- ja vuodenaikoina tietyssä sähkönkäyttöpaikassa. Esimerkiksi kotitaloudessa, jossa lämmitetään sähköllä, kulutuspiikit osuvat yleensä aamuihin ja iltoihin. Kulutusprofiili auttaa sähköyhtiöitä tarjoamaan käyttäjälle sopivimpia sähkösopimuksia.

Kaikkien suomalaisten sähkönkäyttöpaikkojen kulutusprofiili eli aikaisempi käyttödata on tallennettu Fingridin ylläpitämään Datahub-palveluun.

💡 Lue lisää: Fingrid ja Datahub – Miten ne liittyvät sinun sähkösopimukseesi?

Käyttöpaikka tarkoittaa sähkön toimitusosoitetta, eli paikkaa, jossa sähköä kulutetaan. Se voi olla esimerkiksi koti, mökki tai yrityksen toimitila. Jokaisella käyttöpaikalla on oma käyttöpaikkatunnisteensa.

Sopimustyyppi, jossa sähkön hinta ja sopimusehdot pysyvät samoina koko sopimuskauden ajan. Tyypillisesti sopimus kestää 12 tai 24 kuukautta, mutta jotkut sähköyhtiöt myyvät myös 3 ja 6 kuukauden kestoisia sopimuksia. Määräaikainen sähkösopimus on yleensä myös hinnaltaan kiinteä. 

Lue lisää: Määräaikainen sähkösopimus – lukitse hinta ja nuku yösi rauhassa

Sopimus, jossa sähkön hinta seuraa sähköpörssin markkinahintaa ja muuttuu tunneittain. Pörssisähkösopimus sopii erityisesti niille, jotka pystyvät ajoittamaan sähkönkäyttöään edullisille tunneille.

Sähkösopimus, jossa ei ole ennalta määriteltyä päättymispäivää. Sopimus on voimassa niin kauan kuin asiakas tai sähköyhtiö ei sitä irtisano. Näissä sopimuksissa hinta voi muuttua, mutta muutoksista on ilmoitettava yleensä 30 päivää etukäteen. Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset voivat olla joko kiinteitä tai hybridejä. Myös pörssisähkösopimukset ovat yleensä toistaiseksi voimassa olevia.

💡 Lue lisää: Kattava kooste kaikenlaisista sähkösopimuksista

Maksu, jonka kuluttaja maksaa sähköverkon käytöstä. Tämä maksu kattaa sähkön siirtämisen voimalaitokselta kotiin sekä sähköverkon ylläpidon. Siirtohinta on erillinen sähkön myyntihinnasta, eikä sitä voi kilpailuttaa. Sen suuruuteen vaikuttavat muun muassa asuinpaikka ja verkkoyhtiön kustannukset.

Yösähkö tarkoittaa sähkön hinnoittelumallia, jossa sähkön hinta on edullisempi yöllä ja kalliimpi päivällä. Se sopii erityisesti niille, jotka voivat ajoittaa sähkönkäyttöään yöaikaan, kuten sähkölämmittäjille tai sähköauton lataajille. Sähkönmyyjien lisäksi useat siirtoyhtiöt tarjoavat mahdollisuuden yösähköhinnoittelulle tai vuodenaikahinnoittelulle.

Tehomaksu on osa sähkönsiirron hinnoittelua. Se perustuu siihen, kuinka paljon sähköä käytät samanaikaisesti – eli hetkelliseen huipputehoon. Jos useita laitteita on käynnissä yhtä aikaa, tehomaksu voi nousta.

💡 Lue lisää: Tehomaksu muuttaa sähkölaskua eikä kysy sopimustyyppiä

Valovirta Omaennuste on maksuton palvelu, joka antaa käyttäjälle selkeän kuukausittaisen hintaennusteen tulevista sähkölaskuistasi omalla kulutuksellasi.

💡  Lue lisää: Valovirta Oma ennuste – yksilöllinen sähkön hintaennusteesi

Lue lisää sähkön hintaennusteista täällä.

Hiilidioksidipäästö (CO2) tarkoittaa ilmakehään vapautuvaa hiilidioksidia, joka syntyy esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, öljyn ja maakaasun polttamisesta. Nämä päästöt ovat yksi suurimmista syistä ilmaston lämpenemiseen. Siksi uusiutuvat ja päästöttömät energialähteet, kuten tuuli- ja aurinkoenergia, ovat tärkeitä päästöjen vähentämisessä.

Energianlähde, jonka tuotanto ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Päästöttömiä energiamuotoja ovat esimerkiksi ydinvoima sekä kaikki uusiutuvat energianlähteet, kuten tuulivoima, aurinkoenergia, vesivoima ja bioenergia.

💡  Lue lisää: Mikä on uusiutuvan ja päästöttömän energian ero? 

Energialähde, joka ei uusiudu nopeasti, vaan sen varannot voivat loppua. Näitä ovat esimerkiksi kivihiili, öljy ja maakaasu. Uusiutumattomat energialähteet ovat yleensä suuria päästölähteitä.

Energialähde, joka uusiutuu luonnon omassa kierrossa. Näitä ovat esimerkiksi aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia. Uusiutuva energia on tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnassa, koska se ei tuota fossiilisia päästöjä. Myös monien kotitalouksien suosima maalämpö on uusiutuva energianlähde.

💡  Lue lisää: Mikä on uusiutuvan ja päästöttömän energian ero? 

Vihreä siirtymä tarkoittaa laajasti yhteiskunnan siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin ja vähäpäästöisiin energialähteisiin. Se on keskeinen osa ilmastonmuutoksen torjuntaa ja energiajärjestelmän uudistamista.

Vihreän siirtymän tavoitteena on tuottaa sähköä ja lämpöä mahdollisimman vähäisillä hiilidioksidipäästöillä. Siirtymä edellyttää muun muassa uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, lisäämistä sekä sähkön varastointiratkaisujen ja älykkäiden sähköverkkojen kehittämistä.

Lisäksi vihreä siirtymä vauhdittaa sähköistymistä liikenteessä ja teollisuudessa, mikä parantaa energiantuotannon omavaraisuutta ja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Fingridin ylläpitämä tietokanta, joka sisältää kaikkien Suomen sähkönkäyttöpaikkojen sähkösopimustiedot sekä kulutuksen historiatiedot tarkalleen tunneittain. Datahub toimii sähköyhtiöiden yhteisenä ”tietokeskuksena”, jonka avulla tiedot kulutuksesta siirtyvät turvallisesti ja nopeasti. Tämä tekee esimerkiksi sähkösopimuksen vaihtamisesta sujuvaa, sillä kaikki tiedot kulkevat sähköyhtiöiden välillä automaattisesti.

💡 Lue lisää: Näin teet Datahub-valtuutuksen

Suomen valtion viranomainen, joka valvoo sähkö- ja kaasumarkkinoita. Energiavirasto huolehtii siitä, että markkinat toimivat reilusti ja asiakkaiden oikeudet toteutuvat. Se seuraa esimerkiksi sähkönsiirtohintoja ja varmistaa, että sähköyhtiöt noudattavat sääntöjä.

Suomen kantaverkkoyhtiö, joka huolehtii siitä, että sähkö liikkuu häiriöttä voimalaitoksista koteihin ja yrityksiin. Fingrid hallinnoi maan laajaa suurjännitteistä sähköverkkoa ja vastaa sähköjärjestelmän tasapainosta. Lisäksi Fingrid ylläpitää Datahubia, josta löytyvät kaikkien sähkönkäyttäjien kulutustiedot.

💡Lue lisää: Fingrid ja Datahub – Miten ne liittyvät sinun sähkösopimukseesi?

Suomen suurjännitteinen sähköverkko, joka toimii sähkönsiirron ”pääväylänä” voimalaitoksilta alueellisiin ja paikallisiin sähköverkkoihin. Fingrid hallinnoi kantaverkkoa ja vastaa siitä, että sähkö siirtyy sujuvasti koko maassa. Kantaverkko on kuin sähköjärjestelmän valtatie, joka yhdistää eri alueverkot ja varmistaa sähkön saatavuuden paikallisverkoille, jotka puolestaan huolehtivat sähkön siirrosta koteihin ja yrityksiin.

Sähköpörssi on markkinapaikka, jossa sähköä ostetaan ja myydään avoimesti. Suomessa sähkön hinnat määräytyvät pääosin Nord Poolin ja Nasdaq Commoditiesin kautta. Esimerkiksi Valovirta sähkösopimuspalvelu hyödyntää sähköpörssien tietoja laskiessaan käyttäjälle henkilökohtaisen sähkön hintaennusteen ja sopimussuosituksen.

Sähkön tukkumarkkinoilla käytettävä (finanssi)sopimus, jossa sovitaan sähkön hinta etukäteen tulevalle ajanjaksolle. Futuurisopimuksilla sähköyhtiöt voivat varmistaa sähkön hinnan tulevaisuudessa, mikä vaikuttaa sähkösopimusten hinnoitteluun kuluttajille pitkällä aikavälillä. Käytännössä futuuri toimii kuin vakuutus – se antaa turvaa sähkön hinnan nousua vastaan.

Pohjoismainen pörssi, jossa käydään kauppaa sähköjohdannaisilla eli erilaisilla finanssituotteilla, kuten futuureilla. Nasdaq toimii sähkömarkkinoiden ”hintabarometrina”, ja sen kautta sähköyhtiöt voivat suojata sähkön hintojaan tulevaisuudessa. Nasdaqissa ei käydä kauppaa varsinaisella sähköllä, vaan sähkön hinnan kehitykseen perustuvilla johdannaistuotteilla.

Euroopan suurin sähköpörssi, jossa käydään kauppaa nimenomaan varsinaisella sähköllä eikä johdannaisilla kuten Nasdaqissa. Nord Poolissa sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tämä on se paikka, missä pörssisähkösopimuksissa käytettävät tuntihinnat syntyvät.

Sähkön markkinahinta, joka määräytyy tunneittain Nord Pool -sähköpörssissä ja vaikuttaa suoraan pörssisähkösopimuksiin. Spot-hinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan. Pörssisähköasiakkaat voivat hyötyä alhaisemmista hinnoista ajoittamalla sähkönkäyttönsä edullisille tunneille.