Spot, pörssi, vartti ja marginaali? Ota pörssisähköhkön termit haltuun.
Pörssisähköstä puhutaan jatkuvasti Suomen hallitusta myöten. Tällä sivulla on kaikki spottiin liittyvät termit selitettyinä.
Suomessa spot-hinta on nousussa
Suomen sähkömarkkinoilla on viime vuosina ollut poikkeuksellisen suuria hintavaihteluita, mikä näkyy etenkin pörssisähkösopimusten käyttäjille. Erityisesti tuulivoimatuotannon kasvu ja negatiiviset sähkönhinnat ovat tehneet sähkömarkkinan hinnoista vaikeasti ennustettavia. Suomessa nautittiin viellä vuonna 2023 Euroopan kolmanneksi edullisimmista pörssisähkön hinnoista, mutta tilanne on muuttumassa. Euroopan halvin pörssisähkö on pitkään ollut Norjassa.
Mitä spot-hinta tarkoittaa?
Spot-hinta on muuttuva sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvä sähkön hinta. Siinä missä pörssisähkön hinta määräytyi aikaisemmin tunneittain, lokakuusta 2025 alkaen hintamääritellään 15 minuutin jaksoissa. Aiemman 24 eri tuntihinnan sijaan vuorokaudessa on nyt siis 96 eri hintaa sähkölle.
Miksi spot-hinta vaihtelee niin paljon?
Merkittävin tekijä sähkön hinnan muutoksissa on kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Arkisina pakkaspäivinä sähkön kysyntä on korkeimmillaan ja korkea kysyntä luonnollisesti nostaa spotin hintaa. Vastaavasti kun kysyntä laskee, esimerkiksi kesällä, myös hinnat laskevat.
Uusiutuva, eli sääriippuvainen sähköntuotanto vaikuttaa myös voimakkaasti hintojen vaihteluun. Sääriippuvaisen tuotannon määrä on kasvanut Suomessa nopeasti ja sen ennakoidaan kasvavan edelleen. Tällaisia tuotantomuotoja ovat tuuli ja sähkö, joista erityisesti tuulivoiman määrä vaihtelee eri päivinä ja jopa eri vuorokauden aikoina. Tuulisella säällä tuotantoa on runsaasti, joskus jopa yli tarpeen. Tällöin sähkön myyjillä on kova tarve laskea hintoja saadakseen tuottamansa sähkön myytyä. Vastaavasti tyynellä ja pilvisellä säällä tuotantoa on vähän ja tuotettava sähkö hinnoitellaan korkealle. Hinnat voivat sahata voimakkaasti tunneittain, vaikka keskimääräinen hintataso ei välttämättä muuta suuntaansa yhtä nopeasti.
Voimalaitosten käytettävyys vaikuttaa omalta osaltaan spot-hinnan kehittymiseen. Suomessa voimalaitoskapasiteettia on yhteensä noin 20 000 megawattia. Ydinvoimaa tästä on n. 3 390 megawattia (Olkiluoto 3 n. 1600 megavattia ja Olkiluoto 1 ja 2 molemmat n. 890 megawattia). Yksittäisen voimalan ollessa poissa käytöstä, tippuu sähkön tuotanto eli tarjonta merkittävästi ja sillä puolestaan voi olla suuri vaikutus hintaan korottavasti. Ydinvoima edustaa samalla stabiilia tuotantoa, ja siksikin voimalaitosten huoltokatkoilla on suuri vaikutus pörssisähkön hintaan.
Pörssisähkö tulee usein halvimmaksi
Pörssisähkösopimus on markkinahintainen sopimustyyppi, eli energiamaksu määräytyy sähkömarkkinoiden mukaan varttitunneittain. Varttitunneittain määräytyvän energiamaksun lisäksi käyttäjä maksaa tyypillisesti n. 3-5€ kuukausittaisen perusmaksun, sekä sähköyhtiön veloittaman marginaalin. Marginaali vaihtelee sähköyhtiön ja sähkön tuotantotavan mukaan n. 0,35-0,90 snt/kWh välillä.
Mitä ovat sähköpörssit Nord Pool ja Nasdaq
Sähköpörssi on markkinapaikka, jossa sähkön tuottajat ja tukkutason ostajat kohtaavat. Nord Pool ja Nasdaq ovat sähköpörssejä.
Nord Pool – fyysisen sähkön kauppapaikka
- Nord Pool on pohjoismaisten ja Baltian kantaverkkoyhtiöiden omistama sähköpörssi, jossa käydään kauppaa fyysisellä sähköllä (ei siis esimerkiksi finanssituotteilla tai alkuperäsertifikaateilla).
- Nord Pool sähköpörssissä sähkön ostajat ja myyjät käyvät päivittäin huutokauppaa seuraavan vuorokauden kaikkien varttituntien sähkön hinnoista.
- Käytännössä katsoen kaupan kohteena on siis 96 spot-hintajaksoa sähköä joka päivälle.
- Seuraavan päivän spot-hinnat on useimmiten selvillä n. klo 14 Suomen aikaa.
Nasdaq – sähköpörssin tulevaisuuden näkymä eli futuuri
- Siinä missä Nord Poolissa käydään seuraavan päivän kauppaa fyysisellä sähköllä, Nasdaq Commodities toimii sähkön hinnan muodostuksen pitkän aikavälin tulevaisuudennäkymänä.
- Nasdaqissa ei osteta eikä myydä varsinaista, eli fyysistä sähköä, vaan niin sanottuja sähköfutuureita. Ne kuvaavat markkinoiden näkemystä hintatasosta tulevina viikkoina, kuukausina ja jopa vuosina. Kyse ei ole siis tarkoista hinnoista vaan laajemmasta trendistä.
Suomi on Euroopan epätasaisin sähkömarkkina – Mistä on kyse?
Vuonna 2023 Suomessa oli 467 tuntia negatiivisia sähkönhintoja, mikä on selvä kasvu aiempiin vuosiin verrattuna. Tällä negatiivisten tuntien määrällä Suomi onkin Euroopan epätasaisin sähkömarkkina.
Valovirta Oma ennuste – markkinoiden ainoa yksilöllinen sähkön hintaennuste
Oma ennuste on uusi edistyksellinen palvelu, joka tuottaa kullekin käyttäjälle uniikin ennusteen tuleville sähkölaskuille. Palvelu hyödyntää käyttäjän aikaisempaa sähkönkulutusdataa yhdistäen sen sähköpörssien ajankohtaisiin ennusteisiin sekä tarjolla olevien sähkösopimusten hintoihin.
Lue lisää varttisähköstä
Varttisähkö: Mikä muuttui ja miten se näkyy sähkölaskussa? Varttisähkö vaikuttaa ensisijaisesti pörssisähkösopimuksiin ja kulutusvaikutuksellisiin sopimuksiin.