Sähkön hinta – Miten sähkön hinta muodostuu sähkölaskulle
Moni vertailee sähkön hintaa sähkösopimuksia lähinnä eurojen ja senttien perusteella. Vaikka sähkön hinta olisi sama, lopullinen sähkölasku voi silti vaihdella paljonkin kahdessa täsmälleen samanlaisessa kodissa, jopa samassa taloyhtiössä. Mutta miksi? Tässä jutussa käydään läpi, miksi sähkölasku voi vaihdella, vaikka sähkön hinta ja kulutettu määrä olisivat samaa luokkaa.
Sähkölasku muodostuu neljästä pääosasta:
- sähköenergian hinnasta eli energiamaksusta
- sähkönsiirron hinnasta
- sähköverosta
- ja arvonlisäverosta (25,5 %).
Sähkönsiirron hinta on aluekohtainen ja kiinteä, eikä siihen voi vaikuttaa muutoin kuin kulutusta vähentämällä. Aluekohtaiset siirtohinnan erot voivat olla suuriakin. Joillain paikkakunnilla siirto voi olla edullisempi ja toisilla jopa kalliimpi kuin itse energiamaksu.
Tässä artikkelissa keskitymme kuitenkin nimenomaan energiamaksuun, sillä suurimmat erot sähkölaskuihin syntyvät siellä.
Senttihinta ei kerro koko totuutta sähkölaskusta
Sähkösopimusten vertailussa tuijotetaan usein sähkön hintaa per kilowattitunti. Mutta todellisuudessa kustannus syntyy vasta, kun kilowattikohtainen hinta yhdistyy siihen, milloin ja miten sähköä on käytetty. Ja millä laskutuslogiikalla hinta määräytyy. Etenkin pörssi- ja kulutusvaikutussopimuksissa kahdella samanlaisella sähkösopimuksella voi olla täysin eri vaikutus sähkölaskuun, jos toisessa kodissa sähköä käytetään paljon päivisin ja toisessa pääosin yöllä. Vastaavasti kahdella erilaisella sähkösopimuksella voi syntyä hyvin erilainen sähkölasku vaikka kotien tapa käyttää sähköä olisi identtinen.
Kolme tekijää, jotka muodostavat sähkölaskun enerigamaksun osuuden
Sähkön energiamaksuun vaikuttavat ensisijaisesti:
- Laskutusperuste (eli sopimustyyppi)
- Sopimushinta (esim. senttiä/kWh + kuukausimaksu)
- Kulutuskäyttäytyminen (milloin ja miten sähköä käytetään, mikäli kyseessä on muu kuin täysin kiinteähintainen sopimus)
Näiden yhteisvaikutuksesta muodostuu lopullinen maksettava energiamaksu. Kyse ei ole suorasta laskukaavasta, vaan siitä, miten nämä kolme tekijää yhdessä ohjaavat kuluttajan sähkölaskua.
Sopimustyyppi eli laskutusperuste
Sopimustyyppi tarkoittaa käytännössä sitä, millä logiikalla käyttämäsi sähkö laskutetaan. Onko kyseessä kiinteähintainen sopimus, jossa sähkön hinta on sama vuoden jokaisena tuntina? Vai pörssisähkösopimus, jossa sähkön hinta vaihtelee tunneittain markkinoiden mukaan? Vai kenties hybridisopimus tai kulutusvaikutussopimus, jossa osa hinnasta on kiinteää ja osaan voi vaikuttaa ajoittamalla käyttöä?
Sopimustyypillä on sitä suurempi vaikutus maksamaasi sähkön hintaan ja sähkölaskuun, mitä enemmän käyttö vaihtelee eri aikoina. Sopimustyyppi kannattaa valita sen mukaan, millaista arkea kotitaloudessa eletään. Jos sähköä käytetään tasaisesti eikä hintojen seuraaminen kiinnosta, kiinteähintainen sopimus tuo mielenrauhaa. Jos taas kodissa on ladattava auto, sähkösauna tai muita paljon kuluttavia laitteita ja kiinnostusta siirtää käyttöä edullisille tunneille, pörssi- tai kulutusvaikutussopimus voi tuoda selkeitä säästöjä.
💡 Lue lisää: Paras sähkösopimus? – Näin löydät juuri sinulle sopivimman
Sopimushinta: Onko halvin sähkön hinta oikeasti halvin?
Sopimushinnassa vertaillaan yleensä pelkkää sähkön senttihintaa per kilowattitunti. Mutta ilman tietoa käyttöajankohdista, pelkkä hinta ei kerro koko kuvaa. Pörssisähkö voi vaikuttaa vertailussa halvimmalta, mutta jos käyttö ajoittuu aina kalleimmille tunneille, lopputulos voi olla kiinteähintaista sopimusta kalliimpi.
Kulutuskäyttäytyminen vaikuttaa sähkön todelliseen hintaan
Kulutuskäyttäytyminen kertoo, milloin ja miten sähköä käytetään. Onko käyttö tasaista ympäri vuorokauden? Painottuuko se aamuun, iltaan tai viikonloppuun? Onko käyttäjä valmis siirtämään kulutusta halvoille tunneille? Entä onko kotona laitteita, joiden käyttö on helppo ajoittaa juuri halvoille tunneille? Kaikki nuo tekijät muodostavat yhdessä sähkön käyttäjälle ja sähkönkäyttöpaikalle yksilöllisen kulutusprofiilin. Kulutusprofiili voi olla kahdella muuten identtisellä kotitaloudella hyvin erilainen, ja se vaikuttaa merkittävästi lopulliseen sähkölaskuun.
💡 Lue lisää: Suomessa on Euroopan epätasaisin sähkön hinta
Esimerkki kahdesta kodista – Sama kulutus, eri lasku
Kuvitellaan kaksi kotia, joissa molemmissa on täsmälleen samanhintainen pörssisähkösopimus ja vuosikulutus 10 000 kWh. Toinen perhe käyttää suurimman osan sähköstä yöllä, jolloin hinnat ovat usein matalampia. Toinen käyttää sähköä pääosin päivisin, jolloin hinnat ovat korkeimmillaan. Ensimmäinen perhe maksaa vuodessa ehkä 900 €, toinen jopa 1 200 €, vaikka sopimus ja kulutusmäärä ovat samat. Ero sähkön hintaan syntyy käyttöajankohdista.
Valovirta-sähkösopimuspalvelu yhdistää sinun yksiöllisen kulutusprofiilisi ja ajantasaiset sähkötarjoukset eri sopimustyypeistä. Se auttaa sinua valitsemaan profiilin perusteella juuri oikeanlaisen sähkösopimustyypin. Se ei siis vertaa pelkkiä hintoja, vaan laskee, mikä sopimusmalli olisi kokonaisedullisin juuri sinun kulutusprofiilillasi. Näet helposti, mitä sinun kulutusprofiilisi huomioiden maksaisit sähköstä eri sopimustyypeillä
Me Valovirta-sähkösopimuspalvelussa autamme sinua löytämään juuri sinun käyttöösi parhaiten sopivimman sähkösopimuksen.